Punainen Pohjantähti blogi

tiistai 28. maaliskuuta 2023

Katsaus ajankohtaiseen keskusteluun sukupuolesta (trans-lain kontekstissa)

Marinin 1. hallitus sai vietyä maaliin paljon huomiota saaneen trans-lain uudistuksen. Lopputulema on optimaalinen parannus verrattuna aikaisempaan lakiin. Uusi translaki ei kuitenkaan ollut missään mielessä itsestäänselvyys. Hallituspuolueista Keskusta asettui asiassa poikkiteloin epäpätevin perustein. Lopulta lakiuudistus sai vaaditun kannatuksen opposition tuella, kun kokoomuslaisista enemmistö äänesti uuden translain puolesta Eduskunnassa. Monet transsukupuoliset ja ihmisoikeusjärjestöt ovat kuitenkin kritisoineet uuttakin lakia riittämättömäksi. Tyydymme ainoastaan toteamaan tässä artikkelissa, että uusi laki on huomattava parannus suhteessa aikaisempaan, ja siten parempi kuin ei mitään.

Fokuksemme onkin nyt siinä millaista yhteiskunnallista keskustelua aiheen tiimoilta kehkeytyi. Sosiaalisen median palvelu Twitterissä keskustelu aiheesta kävi kuumana ja oli myös hyvin epäilyttävää tarkoitusperiltään. Näet monet puheenvuorot ovat suorastaan transfobisia ja yksinkertaisessa mustavalkoisuudessaan hyvin typeriä. Puhumattakaan siitä, että tämänkin aiheen suhteen monet puheenvuorot olivat suorastaan "paskanjauhantaa" epäfaktuaalisuudessaan. Tämä johtunee siitä, että monille kommentaattoreille riittää yksin se, että saa luotua yksinkertaisen narratiivin jonka kautta välittää omaa epälegitiimiä hegemoniaansa ja kapeakatseisuuttaan. Olisi toden totta äärimmäisen naiivia kenenkään ajatella, että yhteiskunnallinen keskustelu aiheen suhteen olisi ollut lähtökohdiltaan koskaan solidaarista ja rakentavaa. Joidenkin kohdalla pyrkimys tähän on varmasti ollut läsnä, ja toisten kohdalla sitäkin olemattomampi.

Oikeistoon lukeutuvat kommentaattorit vetoavat transsukupuolisuutta koskevassa keskustelussa usein "biologisiin tosiasioihin". Monet linjaavat, että sukupuolia on kaksi ja luultavimmin myös ajattelevat, ettei aktuaalinen sukupuolen korjaaminen ole mahdollista. Tämä on hyvin epälooginen narratiivi, mutta miksi niin? Biologiset tosiasiat joihin oikeistolaiset vetoavat ovat usein sukusolut taikka genitaalit. Biologisten tosiasioiden piiriin kuitenkin kuuluu myös ihmisen neurologiset ominaispiirteet. Tieteellisen realismin piirissä onkin vahvasti todennettu, että transnaisten aivojen rakenne muistuttaa keskimäärin enemmän cisnaisten aivojen rakenteita, kuin cismiesten. Tämä kertoo meille jotakin siitä miten sukupuolisuuden kokemus rakentuu. Miksi neurologiset yksilön ominaisuudet sitten jäisivät toiseksi sukusoluille taikka genitaaleille? Ei mistään syystä. Sillä ensisijaisesti kaikkea sivilisaatiossa (ihmismaailmassa versus luonnontila) määrittää sen jäsenien neurologiset ominaisuudet, enemmän kuin ruumiin ulokkeet. Oikeistolaisten kommentaattorien puheenvuorot alinomaa osoittavat, etteivät neurologiset yksilön ominaisuudet ole heidän mukaansa biologisia tosiasioita. 

Puhumattakaan siitä, että oikeistolaiset kommentaattorit poikkeuksetta ohittavat kokonaan sosiaaliset seikat koskien sukupuolisuutta, mikä on hyvin epäloogista ja epäilyttävää. Sillä ihmisyydessä kaikki jäsentyy sosiaalisuuden kautta, mehän kuitenkin elämme yhteiskunnassa. Samoin psykologiset seikat ohitetaan kokonaan, joka osoittaa vahvasti oikeistolaisten kommentaattoreiden hyppokratian ja typeryyden. Psykologia on yksi monista tieteenaloista joka keskittyy tutkimaan tietoista olemistamme. Sukupuolisuus vaatii kyvyn tietää ja olla tietoinen, täten sosiaalisten ynnä psykologisten tosiasioiden ohittaminen on vastuutonta ja oikeiston narratiivin kannalta välttämätöntä. 

Sukupuolisuutta käsitellään yhteiskunnallisessa keskustelussa hyvin rajautuneen ja epäloogisen ajattelun näkökulmasta, sillä monien oikeistolaisten kommentaattoreiden tavoitteena ei todellakaan ole edistää rakentavasti keskustelua, sillä he ovat jo etukäteen päättäneet mitä mieltä ovat. Luultavimmin tämä tulokulma aiheeseen on fundamentaalisesti reaktiivinen, eli muodostunut sen perusteella että periaatteesta vastustetaan vasemmiston edistämiä hankkeita ja vasemmiston omaamaa maailmankuvaa. Tämä on todennäköisin selitysmalli heidän narratiivinsa huomattaville puutteille. 

Kirjoittaja: 

vastaava kirjoittaja Johan J. Valli

perjantai 24. maaliskuuta 2023

Katsaus ajankohtaiseen keskusteluun sosiaaliturvasta

Sosiaaliturva on polttava poliittinen aihe. Ollut ainakin luultavasti koko allekirjoittaneen parin vuosikymmenen elämän ajan. Koska kyseessä on monimutkainen aihe, johon liittyy paljon moninaisia arvokysymyksiä, niin on monilla erilaisia mielikuvia sosiaaliturvasta ja sen toiminnasta. Sosiaaliturvaan liitetään paljon myös epäfaktuaalisia mielikuvia, joita oikeistopuolueet ajoittain käyttävät poliittisena "keppihevosena". 1990-luvun laman jälkeen on monille politiikkaa edes satunnaisesti seuraaville lienee tullut tutuksi etenkin juuri oikeistopuolueiden maalaama narratiivi sosiaaliturvasta jonakin, jonka avulla on helppoa laiskotella ja löhötä tekemättä mitään. Tämänlainen narratiivi on kuitenkin vähintäänkin hämyinen, ja pitkälti paikkansapitämätön. 

Tieteellinen tutkimus osoittaa yleisesti, että sosiaaliturva ei passivoi. Tällä perusteella on siten vastuutonta oikeistolta argumentoida, että niin se tekee. Sillä tuollaiselle propositiolle ei yksinkertaisesti ole uskottavia loogisia perusteita, tieteellisen realismin piirissä. Juha Sipilän oikeistolaisen hallituksen toimesta toteutettiin kattava perustulon kokeilu. Kokeilun tulokset viittaavat selvästi, ettei edes nykyistä huomattavasti perustavanlaatuisempi ja runsaampi sosiaaliturva (kokeilun suhteen perustulon muodossa) passivoi ihmisiä mitä tulee työllistymiseen. Sipilän hallituksen lopputulema oli se, ettei perustuloa lähdetty edistämään sillä merkittäviä työllisyyttä parantavia vaikutuksia ei myöskään ollut havaittavissa. Kyseinen perustulon kokeilu kuitenkin osoitti sen parantavan ihmisten hyvinvointia, täten herääkin hyvin aiheellinen ja fundamentaalinen kysymys siitä, että eikö hyvinvoinnin mahdollisuuksien parantaminen yksinkertaisesti ole jotakin joka olisi suomalaisessa politiikassa itseisarvo. Ainakin tällä perusteella vaikuttaa siltä, että se ei ole itseisarvo ainakaan oikeistopuolueille. Tämä on tietenkin hieman nurinkurista, Suomi kun tunnetaan maailmalla hyvinvointivaltiona.

Toinen argumenttimme sitä väitettä vastaan, että sosiaaliturva passivoisi, on deduktiivinen ja looginen päättely. Se ei kuitenkaan nojaa tieteelliseen tutkimukseen suoraan. Kansan Uutiset ilmaisi artikkelissaan 'Työttömyyden syy on suhdanteissa eikä sosiaaliturvassa' vuonna 2014 sen aikaisen Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Annika Lapintien näkemyksen aiheesta. Lapintie oli kirjoittanut omassa blogissaan, että ei ole uskottavaa väittää sosiaaliturvan olevan työnhaun suhteen passivoiva tekijä. Lapintie perustelee, että 1980-luvun Suomessa sosiaaliturva oli paljon nykyistä runsaampi suhteellisesti ja aktuaalisesti. Samaan aikaan Suomessa kuitenkin vallitsi lähes täystyöllisyys. Pelkästään tämä deduktiivinen huomio kuitenkin riittää, logiikan valossa, saattamaan oikeistopuolueiden suosiman narratiivin sosiaaliturvasta, hyvin kyseenalaiseksi. 

Kansan Uutiset on tietenkin selvästi puolueellinen media, vahvasti vasemmistolainen. Kehotammekin lukijaa kuitenkin tekemään oman arvion asiasta faktojen perusteella. Ideologisesta taustasta huolimatta Lapintien sanoma pitää paikkansa, samoin kun Sipilän hallituksen perustulon kokeilun osoittamat tulokset.

Kirjoittaja: vastaava kirjoittaja 

Johan J. Valli

Punainen Pohjantähti blogi



Punainen Pohjantähti on politiikkaa ja filosofiaa, sosialistisesta näkökulmasta käsittelevä blogi.

Käsittelemme artikkeleissamme erinäisiä, yleensä yhteiskunnallisia aiheita, vasemmistolaisesta vinkkelistä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kiinnitämme huomiota ensisijaisesti oikeudenmukaisuuteen/moraalisuuteen, taloudelliseen tasa-arvoon, vapauteen, humanismiin ja solidaarisuuteen. Vasemmistolaisina emme sitoudu mihinkään tiettyyn koulukuntaan, ideologioita ei ole tarkoitettu maailmankuvallisiksi sargofakeiksi joihin sulkeutua lyhyeksi ajaksi jonka vietämme tällä sinisellä pallolla äärettömässä pimeydessä. Ammennamme kuitenkin yhteiskuntafilosofiassa yleisesti Frankfurtin koulukunnalta, Bertrand Russellin yhteiskunnallisista kannanotoista ja anarkosyndikalistisilta yhteiskunnallisilta ajattelijoilta. 

Tämä blogi käsittelee kuitenkin myös syvällisempiä filosofisia teemoja, koskien esimerkiksi etiikkaa, fenomenologiaa ja metafysiikkaa. Yleensä tällöin tarjoamme kuitenkin yhteyden poliittisiin narratiiveihin. Muussa filosofiassa ammennamme yleisesti deontologiasta, fenomenologiasta ja psykoanalyysistä. Keskeisiä innoittajia ovat sellaiset suuret nimet kuin Arthur Schopenhauer, Martin Heidegger ja Herbert Marcuse.

Toivotamme teidät tervettulleeksi lukemaan artikkeleitamme, ennakkoluulottomasti ja varsinkin mikäli olet eri mieltä kanssamme. 

Sosiaalisessa mediassa

Twitter: https://twitter.com/punapohjantahti 

Facebook: https://www.facebook.com/profile.php?id=100091761157536 

Instagram: https://www.instagram.com/punapohjantahti/

Punaisen Pohjantähden tunnukset

Punaisen Pohjantähden blogilla on myös omat tunnuksensa, sillä sellaisten kehittäminen osoittautui hauskaksi. Blogilla on omat lippunsa ja oma sinettinsä.

 

Punaisen Pohjantähden lippu, 2025


 

Punaisen Pohjantähden sinetti, 2025








__________________________________________________________________________

Kirjoittanut: Johan J. Valli

Punainen Pohjantähti-blogi, 2024