Punainen Pohjantähti blogi

tiistai 10. helmikuuta 2026

Eurooppaa ei johdeta Piilaaksosta


 

 

 

 

 

Ranskan hallinto ilmoitti tammikuun (2026) lopulla kieltävänsä viranomaisilta yhdysvaltalaisten videopuhelu-palveluiden Zoomin ja Microsoft Teamsin käytön. Taustalla on Ranskan hallinnon pyrkimys vähentää riippuvuuksia ulkomaalaisista, ja etenkin yhdysvaltalaisista telekommunikaatio- ja teknologia-yrityksistä. Tämä pyrkimys käy järkeen, itsenäiselle valtiolle on riskialtista olla riippuvainen toisesta valtiosta, ja tämä pätee etenkin erilaisten kriittisten järjestelmien kohdalla. Euroopan maat ja Euroopan unioni onkin saanut huomata kuluneiden kuukausien aikana, ettei Donald Trumpin ja MAGA-liikkeen hallitsema Yhdysvallat ole niin luotettava liittolainen mitä hyväuskoisesti monet toivoivat. 

Maailmanlaajuiset huomattavat muutokset geopolitiikassa jotka Trumpin hallinto on saanut lyhyessä ajassa aikaiseksi ovat saaneet eurooppalaiset kiinnittämään huomiota kaikkiin erilaisiin tapoihin joilla olemme riippuvaisia Yhdysvalloista, ja puolustuksen lisäksi toinen keskeinen yhteiskunnallinen ynnä geopoliittinen riippuvuus Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä on vuosikymmenten ajan kehittynyt riippuvuus telekommunikaation, digitalisaation ja teknologian saralla. 

Siinä missä Ranskan hallinto menettelee järkevästi pyrkien vahvistamaan Euroopan autonomiaa, niin Suomen hallinto on valinnut toisen suunnan. Jatkossa Suomen vaalien data tullaan nimittäin säilyttämään Amazonin ylläpitämillä palvelimilla sen sijasta, että se pidettäisiin suoraan omassa hallinnassa. Tämän uudistuksen myötä, josta voimme kiittää Orpon hallitusta, Suomen demokratia ja yhteiskuntajärjestys on jatkossa täysin yhdysvaltalaisen suuryrityksen armoilla. Tämä kaikki ilman mitään hyvää syytä, vaalien data säilytetään jatkossa Amazonin palvelimilla sillä niin saadaan hieman säästettyä, mutta tämän koko luokan säästö mitä tästä saadaan kasaan on käytännössä merkityksetön.

E-Eurooppa 

Mitä meidän suomalaisten ja eurooppalaisten tulisi siis tehdä. Ensiksikin Euroopan unionin on irtaannuttava piilaakson kansainvälisten korporaatioiden telekommunikaatio- ja internet-pohjaisista järjestelmistä. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden tulisi esimerkiksi siirtyä käyttämään omia valtion ja muiden julkisten instituutioiden omistamia pilvipalvelimia datan säilyttämiseen. Ei ole järkevää lisätä ylimääräistä välikättä viranomaisten datan säilyttämiseen, eli ei ole siis mitään syytä ostaa pilvipalvelin palveluita tähän tarkoitukseen ensisijaisesti yksityiseltä sektorilta. Tämä pätee kaikkiin keskeisiin telekommunikaatio- ja internet-alustoihin, eikä vain pilvipalvelimiin, Euroopan unionin ja Suomen ei pitäisi ostaa näitä palveluita ynnä tätä teknologiaa yhdysvaltalaisilta teknologia-korporaatioilta. Sen sijasta nämä palvelut tulisi hankkia eurooppalaisilta teknologia- ja internet-alan yrityksiltä tai tuottaa julkisesti, kuten edellä ehdotin. 

Eli käytännössä ensisijaisesti erilaiset yhdysvaltalaiset viesti-alustat kuten Whatsapp tulee korvata muilla vaihtoehdoilla, tai vastaavilla eurooppalaisilla palveluilla. Googlen ylläpitämä sähköpostipalvelu GMail, tai organisaatioiden suosima Microsoftin Outlook tulee korvata eurooppalaisilla yleisillä sähköpostipalveluilla, tai kokonaan itse suoraan hallituilla sähköposti-ohjelmilla. Zoomista ja Microsoft Teamsistä tulee luopua Ranskan näyttämän esimerkin mukaisesti. Tämä vaatii eri organisaatioilta siirtymää joka voi vaikuttaa epäkäytännölliseltä, mutta kyse ei loppujen lopuksi ole suuresta haitasta. Sillä, että me eurooppalaiset ja suomalaiset siirrymme käyttämään mieluummin eurooppalaisia vaihtoehtoja yhdysvaltalaisille teknologia-yritysten palveluille tulee todennäköisesti myös stimuloimaan mielekkäällä tavalla Euroopan unionin taloutta vahvistamalla ennennäkemättömällä tavalla eurooppalaisia teknologia- ja internet-alan yrityksiä.

Euroopan unioni vaikuttaisi ottavan jo askeleita järkevään suuntaan. Euroopan unionin parlamentti päätti hiljattain alkaa kehittämään digitaalista euroa. Mikäli hanke viedään loppuun saakka niin se tekee EU'n rahaliikenteestä itsenäistä Yhdysvaltalaisten rahanliikenne-kartellien (Visa, Paypal, Mastercard) bisneksestä. Eli tulevaisuudessa meidän eurooppalaisten ja suomalaisten rahaa ei valu yhdysvaltalaisen suuren korporaation pääomaksi joka kerta kun maksamme pankkikortilla tai muuten digitaalisesti puhelimen avulla.

Kulttuurinen muutos

Sen lisäksi, että valtiollisten toimijoiden, viranomaisten ja koko Euroopan unionin tulee instituutioina ja organisaatioiden tasolla pyrkiä eräänlaiseen strategiseen riippumattomuuteen yhdysvaltalaisista suurista korporaatioista, niin on myös meidän tavallisten kansalaisten ja internet-kuluttajien syytä tarkastella kulutustottumuksiamme. On oman etumme mukaista pyrkiä käyttämään myös henkilökohtaisessa elämässämme mieluummin eurooppalaisia vaihtoehtoja niille monille yhdysvaltalaisille internet-palveluille joihin olemme tottuneet. Googlen sijasta kannattaa mieluummin käyttää esimerkiksi ranskalaista Qwant-hakukonetta, jota kirjoittaja itse suosii. Googlen GMail-sähköpostin sijasta voi käyttää suosiotaan kasvattanutta sveitsiläistä Protonmail-sähköpostia tai belgialaista Mailfence-sähköpostia ja niin edelleen.

Eurooppalaisten internet-palveluiden ympärille on noin viimeisen vuoden aikana muodostunut täällä Euroopassa jonkinlainen kansanliike, mikä on ymmärrettävää sillä Donald Trumpin toisen presidenttiyden ja sen implikaatioiden myötä yleensäkin kaikenlainen eurooppalainen patrioottisuus ja eurooppalainen konfederalismi ynnä federalismi ovat lisääntyneet. Mikäli haluat tutustua enemmän eurooppalaisiin vaihtoehtoihin joilla korvata yhdysvaltalaisia internet-palveluita niin suosittelemme vierailemaan European alternatives-sivustolla (https://european-alternatives.eu/).

______________________________________________________________________________

Kirjoittanut: Johan J. Valli
Punainen Pohjantähti-blogi, 2026


maanantai 19. tammikuuta 2026

Suomi tarvitsee lisää mielisairaaloita


 

 

 

 

 

 

 

Tässä tekstissä käsittelen psykiatrista terveydenhuoltoa Suomessa ja sen keskeisiä ongelmia. Psykiatrinen terveydenhuolto on Suomessa ruuhkautunut tällä hetkellä monilla hyvinvointialueilla, etenkin Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, kuten olettaa saattaakin sillä niissä on myös eniten kysyntää, eli väestöä. Käytän tarkoituksella blogitekstin otsikoinnissa termiä "mielisairaala" vaikka jotkut liittävät kyseiseen termiin negatiivisia konotaatioita. "Mielisairaala" terminä herättänee epämieluisia mielikuvia pitkälti historiallisista syistä, ammentaen siitä miten erikoisia ja pelottavia paikkoja 1800- ja 1900-lukujen psykiatriset hoitolaitokset olivat. Sana on kuitenkin sukkelaa suomen kieltä joten mielestäni sitä voi käyttää ja ehkä sille voisi muodostua tulevaisuudessa uusia mielekkäämpiä konotaatioita.

Miksi lisää mielisairaaloita?

Psykiatrisia potilaspaikkoja tarvittaisiin Suomessa lisää tietenkin jo sen yksinkertaisen syyn takia, että etenkin tietyissä osissa Suomea niistä on kroonisesti pulaa. Paljon mielenkiintoisempi syy miksi ajattelen näin on kuitenkin se, että nähdäkseni Suomessa on omaksuttu ylimalkaisella tavalla psykiatrisen avohoidon ihanne. Suomessa mentiin 1900-luvulla toisesta laidasta toiseen mitä tulee psykiatristen potilaspaikkojen määrään. 1950- ja 1960-luvuilla Suomessa oli jopa yli 20 000 potilaspaikkaa mielisairaaloissa. Yksi korkeimmista määristä kaikissa maailman maissa tuohon aikaan. Etenkin 1990-luvulla potilaspaikat vähenivät valtavasti ja vuonna 2023 potilaspaikkoja oli noin 3000, ja määrä ei ole huomattavasti muuttunut tuosta vuoteen 2026 tultaessa. 

Syitä tähän psykiatrisen terveydenhuollon hoitofilosofian muutokseen on monia. Yksi keskeinen oli se, että mielisairaaloiden nähtiin vievän liikaa ihmisten autonomiaa, ns. "laitostumisen" riski oli suuri. Toisaalta käsittääkseni myös psykiatriset hoitomenetelmät ovat kehittyneet tavalla joka on vähentänyt potilaspaikkojen tarvetta. Ensimmäiset trisykliset masennuslääkkeet otettiin käyttöön 1950-luvun lopulla, ja kehittyneemmät SSRI-lääkkeet 1980-luvulla. Myös antipsykootit ovat kehittyneet paljon nimenomaisesti 1950-luvulta alkaen. 

Avohoito on monin tavoin paljon parempi lähtökohta kuin hoito mielisairaalassa, siinä ihmistä ei kiskaista arkisesta elinympäristöstään irralleen. Tämä on hyvä sillä usein arkinen elinympäristö on hyväksi myös mielenterveydelle. Avohoito ei kuitenkaan varmaan koskaan ole isossa kuvassa toteutunut Suomessa sellaisella tavalla mitä 1970-luvun antipsykiatrinen ja humanistinen liike toivoi. Syitä on monia, mutta keskeisin niistä on 1990-luvun lama jonka aikana rahoitusta leikattiin tavalla joka oli hyvin vahingollista psykiatrisen avohoidon kannalta, eikä rahoituksen taso ole koskaan sen jälkeenkään ollut riittävä. Tästä syystä meille on kehittynyt tilanne jossa huomattava osa väestöstä ei saa todellisuudessa tarvittua hoitoa ajoissa. Tämä aiheuttaa turhaa inhimillistä pahoinvointia, joka ei ole kansanterveyden nimissä tietenkään yhtään hyvä asia. Sen lisäksi se aiheuttaa taloudellisia kustannuksia enemmmän kuin se, että ei annettaisi ihmisten psykologisten ongelmien eskaloitua pitkälle. Potilaspaikkoja tarvitaan Suomen mielisairaaloissa lisää näistä syistä, että yhteiskuntamme voisi varmistaa sen ettei henkinen pahoinvointi pääse hautumaan liian pitkälle, etteivät ihmisten mielenterveysongelmat eskaloituisi. Tavoitteena kun tulisi olla, ettei ihminen joutuisi kärsimään sellaisten asioiden takia jotka voidaan parantaa, tai joiden kanssa meillä on kyky auttaa. 

Käytännössä

Meidän ei pidä palata potilaspaikkojen määrässä sille tasolle joka oli 60-70 vuotta sitten, sille ei ole tarvetta. Yksinkertaisesti tarvitsemme Suomessa parempaa avohoitoa ja hieman lisää mielisairaaloiden potilaspaikkoja. Todennäköisesti 500-1000 potilaspaikkaa olisi hyvä lähtökohta mitä tulee konkreettisesti potilaspaikkojen määrään. Avohoidon funktionaalisuutta ja laatua tulisi kehittää paljon nykyisestä, tämä vaatii muutamiakin eri toimia hyvin toteutettuna. Ainakin avohoidon rahoitusta olisi syytä nostaa. Vuoden 2025 sosiaali- ja terveysministeriön budjetissa on varattu 30 miljoonaa euroa mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämiseen. Todellisuudessa tämä ei ole riittävää, avohoidon palveluiden parantamiseksi tarvittaisiin todennäköisesti ainakin 50 miljoonaa euroa. Rahoitusta tarvittaisiin ainakin kaiken kaikkiaan 100-150 miljoonaa euroa lisää vuodessa, suhteessa nykyiseen tasoon jotta huomattava muutos saataisiin aikaan (sekä avohoidossa, että sairaalahoidossa).

Suomen taloustilanne ei ole nykyisellään ihanteellinen, mutta mikäli valtion tulot kasvaisivat ja työllisyys paranisi niin 100-150 miljoonaa euroa rahoitusta tälle asialle ei ole mahdotonta saavuttaa ja siihen tulisi pyrkiä, syistä joita jo edellä on mainittu. Nykyiset hallituspuolueet Kokoomus ja Perussuomalaiset eivät tule antamaan lisää rahaa kansanterveyden edistämiseksi, se on selvä. Suomessa on liikaa henkistä pahoinvointia yhteiskunnaksi joka niin kovin haluaisi nähdä itsensä yhtenä onnistuneimmista koko planeetalla.

______________________________________________________________________________

Kirjoittanut: Johan J. Valli
Punainen Pohjantähti-blogi, 2026

 

perjantai 16. tammikuuta 2026

Euroopan unionin pitäisi kilpailla armottomasti Yhdysvaltoja vastaan


 

 

 

 

 

 

 

Jos Donald Trumpin ensimmäisen presidentti-kauden aikaisia ulkopoliittisia tapahtumia ja tempauksia pidettiin euroopassa haastavina ja häiritsevinä. Trumpin ensimmäinen kausi oli kuitenkin hyvin rauhallinen näin jälkikäteen arvioituna, suhteessa Trumpin toiseen presidentti-kauteen. Donald Trump on luonut ennennäkemättömiä jännitteitä läntisen liittouman sisälle. Ensisijaisesti kyse on tietenkin NATO'sta ja Trumpin arvaamattomasta, sekä usein suoranaisesti nuivasta suhtautumisesta yhdysvaltojen pitkänkin linjan liittolaisia kohtaan.

Strategiaa ja moraali 

Trump horjuttaa NATO'n uskottavuutta ja funktionaalisuutta enennäkemättömällä tavalla vaatiessaan Grönlantia Yhdysvalloille, ja vihjaillessaan jopa sotilaallisen voiman käyttöä pitkän linjan liittolaista Tanskaa vastaan. Ensisijaisesti tähän arvaamattomuuteen ja Grönlanti-kysymykseen nivoutuvat ne syyt joidenka syystä Suomi ja EU eivät voi enää pitää Yhdysvaltoja luotettavana liittolaisena. Suomen ja EU'n on hyvä pyrkiä vuoropuheluun Trumpin hallinnon kanssa, mutta tämä ei saisi muuttua "mateluksi ja mielistelyksi". Käytännössä tämä tarkoittaa EU'n kannalta sitä, että sen tulee vahvistaa määrätietoisesti omaa autonomiaansa ja ajaa omia intressejään jotka eivät välttämättä miellytä Yhdysvaltoja. EU'n tulisi siis "terveessä ja kohtuullisissa määrin" etäännyttää itseään Yhdysvalloista. Se on sekä ulkopoliittisesti ja strategisesti järkevää unionin omien intressien suojaamiseksi, kuin myös moraalisista syistä.

Yhdysvallat on Trumpin hallinnon alaisuudessa asettunut vastustamaan niitä länsimaalaisia arvoja jotka fundamentaalisesti määrittävät EU'ta. Trumpin hallinto harjoittaa Yhdysvalloissa politiikkaa joka aktiivisesti vainoaa heidän omia kansalaisiaan ja loukkaa heidän ihmisoikeuksiaan, viittaan tietenkin ennen kaikkea tässä trans-sukupuolisten kohteluun tämän päivän Yhdysvalloissa. Toinen vastaavanlainen asia jossa Trumpin hallinto loukkaa toimillaan oman maansa kansalaisia ja heidän oikeuksiaan on heidän suhtautumisensa naisten keholliseen itsemääräämisoikeuteen. Trumpin hallinto on määrätietoisesti puoltanut ja ajanut lainsäädäntöä joka on johtanut siihen, että abortti on täysin kielletty joissakin osavaltioissa tätä nykyä. Jopa silloin kuin abortti olisi välttämätön lääketieteellisistäkin syistä. Muita mainittavan arvoisia asioita jotka osoittavat Trumpin hallinnon radikaalisti EU'n arvopohjasta poikkeavan linjan ovat maahanmuuttajien kohtelu Yhdysvalloissa ja tasa-arvo-politiikan ynnä naisten oikeuksien ajamisen jarruttaminen kansainvälisesti Yhdistyneiden kansakuntien sisällä. Monia muitakin esimerkkejä Trumpin hallinnon kyseenalaisesta politiikasta tietenkin on, paljon, mutta näiden mainitseminen riittää nyt tältä erää. 

DCA-sopimus on turha 

Se, että Yhdysvaltain hallinnon arvopohja ja poliittinen linja on tätä nykyä hyvin vahvasti ristiriidassa EU'n arvopohjan kanssa tarkoittaa tietenkin myös sitä, että se on myöskin ristiriidassa Suomen perustuslain arvopohjan kanssa, jonka keskiössä on tasa-arvo ja yksilön itsemääräämisoikeus. Silloin kun Suomi liittyi NATO'on niin samalla piakkoin tämän jälkeen Suomi allekirjoitti myös DCA-sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. Tämä sopimus tulisi purkaa sillä Yhdysvallat ei ole välttämättä se luotettava liittolainen mitä monet poliitikot haaveilivat. Toisaalta koko sopimus on pitkälti turha sillä mihin Suomi tarvitsee kahdenvälistä sopimusta Yhdysvaltojen kanssa kun jo olimme NATO'ssa jonka piti olla vastaus Suomen geopoliittisen aseman aiheuttamiin turvallisuushuoliin. Miksi Suomi ei pyrkinyt tiivistämään yhteistyötään mieluummin paljon keskeisempien liittolaistemme kanssa, kuten Ruotsin, Viron, Saksan, Puolan ja Ranskan kanssa? Nämä EU-liittolaismaat ovat Yhdysvaltoja luotettavempia ja Suomella on läheisemmät suhteet niihin, ja mikä tärkeintä nämä maat ovat halukkaita olemaan Suomen liittolaisia. 

Sen sijasta, että Suomi aidosti ja järkevästi vahvistaisi ynnä kehittäisi EU'n sisäisiä suhteita, on Suomen kokoomuslainen ulkopoliittinen johto valinnut olla "rähmällään" Yhdysvaltoihin, joka ei jaa Suomen tasavallan arvopohjaa ja on hyvin erilainen yhteiskunta kaiken kaikkiaan. Tämä on huonoa geopolitiikkaa Suomen osalta ja heikentää ainakin epäsuorasti Suomen sitoutumista Euroopan unionin vahvistamiseen. Euroopan unionin ja Suomen sen mukana tulee asettua kilpailemaan suoraan, vaikkakin ystävällis-mielisesti Yhdysvaltoja vastaan. Se on pitkällä aikavälillä ehdottoman tarpeellista ja tällä hetkellä vaadittua mikäli otetaan huomioon sekä strategiset, että moraaliset ulottuvuudet joita trans-atlanttiseen ulkopolitiikkaan nyt liittyy.

______________________________________________________________________________

Kirjoittanut: Johan J. Valli
Punainen Pohjantähti-blogi, 2026

 

torstai 15. tammikuuta 2026

Vasemmistolaista mediaa ympäri maailman


Tässä julkaisussa on yksinkertaisesti esittelyssä erilaisia vasemmistolaisia medioita ja julkaisuja eri puolilta maailmaa, joihin tutustumista suosittelemme. Tämänlainen koonti on mielestäni hyvin hyödyllistä sillä usein vasemmistolaiset mediat eivät saa samankaltaista huomiota valtavirta-mediassa kuin oikeistolaiset mediat. Äärioikeiston erilaisista äärimmäisiä kantoja ja näkökulmia omaavista medioista uutisoidaan usein niiden shokki-arvon takia, toisaalta esimerkiksi Suomessa monet suuret mediat ovat enemmän tai vähemmän kallellaan poliittiseen oikeistoon. Kuten esimerkiksi Helsingin sanomat (vahvasti kapitalismiin sitoutunut sanomalehti jolla vaikuttaisi olevan hyvät suhteet Kokoomukseen), Iltasanomat ja Keski-suomalaisen media-konserni muunmuassa. 

Suomesta ja maailmalta löytyy monia erinomaisia vasemmistolaisesti suuntautuneita lehtiä, uutismedioita, podcästejä ja muuta mediaa, ja tämän blogi-postauksen tavoitteena on pieneltä osaltaan levittää tietoisuutta tämänlaisesta mediasta.

Sanomalehdet 

Kansan Uutiset (KU):  
 
Kansan Uutiset on allekirjoittaneen mielestä paras vasemmistolainen lehti ja uutismedia Suomessa. Se on Vasemmistoliiton äänenkantaja. Kansan Uutiset julkaisee paperista lehteä, artikkeleita Internetissä, podcästiä ja erilaisia kolumneja. 
 
Kansan uutiset on nykyään enemmänkin ajankohtainen aikakausilehti, eikä sanomalehti kuten alkujaan. Lehti ilmestyy 11 vuodessa, eli lähes kuukausittain. 
 

 
 
 
 
 
Voima:  
 
Voima on suomalainen yhteiskunnallisesti orientoitunut kulttuurilehti. Voima on puoluepoliittisesti sitoutumaton mutta sen tavoitteista johtuen usein vasemmistolaisten suosiossa. Voima sisältää nimittäin ensisijaisesti erilaista yhteiskuntakritiikkiä ja sen yleisiä teemoja ovat mm. talous, demokratia ja kansalaisosallistuminen.
 
Edellä mainitun lisäksi Voima sisältää paljon taidekritiikkiä ja yleensäkin käsittelee paljon taiteeseen liittyviä aiheita. 
 
 
Kulttuurivihkot:
 
Kulttuurivihkot on suomalainen aikakausilehti. Lehti on itse julistautunut puolueisiin sitoutumattomaksi vasemmistolaiseksi kulttuurilehdeksi, kuten nimikin vihjaa.
 
Kulttuurivihkoa alettiin julkaisemaan 1973 ja tätä nykyä se ilmestyy kerran kahdessa kuukaudessa. 
 
 
Demokraatti:
 
Demokraatti on sosiaalidemokraattinen aikakausilehti. Lehteä voisi kuvailla keskusta-vasemmistolaiseksi ja se on SDP'n pää-äänenkantaja. Lehden historia yltää yli sadan vuoden taakse (perustettu 1895) ja se on ollut alunperin nimeltään Työmies. Lehden nimi on vaihtunut historiansa aikana useampaan otteeseen.
 
Demokraatissa käsitellään poliittisia aiheita ja paljon ammattiliittoihin liittyviä teemoja. 
 
 
Le Monde:
 
Le Monde on ranskalainen sanomalehti, itse asiassa Ranskan luetuin sanomalehti. Sitä pidetään yleisesti keskusta-vasemmistolaisena mediana.
 

 
 
 
 
 

Sivustot, blogit & netti-julkaisut

Vasemmistofoorumi:
 
Vasemmistofoorumi on vasemmistolainen ajatushautomo, se on Vasemmistoliiton virallinen ajatushautomo. Heidän nettisivuilta löydät myös blogi-osion jossa on monia kiinnostavia artikkeleita lukuisista eri aiheista ja eri kirjoittajilta.



 
 
 
 
Labore:

Labore, eli Työn ja Talouden tutkimus LABORE, entiseltä nimeltään Palkansaajien tutkimuslaitos on soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta harjoittava itsenäinen tutkimuslaitos. Labore keskittyy etenkin makro-taloustieteeseen, julkistalouteen sekä työn taloustieteelliseen tutkimukseen.
 
Laborella on myös blogi-sivusto, jonne heidän tutkijansa kirjoittavat taloutta koskevista aiheista. 
 
 
Vasemmisto nyt:
 
Vasemmisto nyt! on suomalainen vasemmistolainen yhteisöllinen media joka julkaisee uutis-artikkeleita ja erilaisia blogeja. Julkaisun taustalla on Vasemmistolaisen viestinnän tuki Ry jonka jäseneksi voi liittyä mikäli haluaa tukea omalta osaltaan vasemmistolaista mediaa Suomessa.
 
 
tranform! europe:

Transform! europe on suuri vasemmistolainen internet-julkaisu ja European Left-puolueen äänenkantaja. Heidän sivustoltaan löytää blogitekstejä ja monia muita erilaisia internet-julkaisuja. Sivustolla on näiden lisäksi myös monia muita julkaisuja, kuten esimerkiksi vuosikirja.
 

 
 
 
 
 
Kansan Sivistystyön Liitto (KSL):

KSL-opintokeskus on vasemmistolainen sivistysliitto. Järjestö keskittyy tukemaan sivistystä, kulttuuria ja kulttuuri-aktivismia. KSL-opintokeskus järjestää mm. erilaisia seminaareja ja lukupiirejä. Sen lisäksi heidän sivuiltaan löytyy paljon erilaista aineistoa liittyen mm. työväen järjestötoimintaan.
 
 
Jacobin:

Jacobin on suuri yhdysvaltalainen sosialistinen sanomalehti ja netti-julkaisu. Jacobin on kiinnostava lehti jonka tilaamista kannattaa harkita mikäli on kiinnostunut Yhdysvaltojen tapahtumista ja yhteiskunnallisista ilmiöistä. Jacobinilla on kuitenkin myös niin ikään oma blogi-sivustonsa.
 
 
Karl Marx-seura: 
 
Karl Marx-seura on vasemmistolainen järjestö. Seura on perustettu vuonna 1997 ja sangen tunnettu vasemmistolaisissa piireissä. Vaikka kyse ei ole varsinaisesti blogista, niin seuran nettisivuille on koottu linkkeinä huomattava määrä kiinnostavaa aineistoa.
 

 
 
 
 
 
TheLever:
 
The Lever on vasemmistoon kallellaan oleva uutismedia. Sen on perustanut David Sirota joka on palkittu, Oscar-ehdokkaanakin ollut, tunnettu journalisti. Hän toimi yhdysvaltalaisen poliitikon Bernie Sandersin puheiden kirjoittajana tämän presidentinvaalikampanjassa. The Lever on yhteiskuntakriittinen julkaisu keskittyen etenkin eri toimijoiden kuten suurten korporaatioiden toiminnan tarkkailuun, joka ei tunnetusti aina kestä päivänvaloa.
 
 
MeansTV: 

MeansTV on vahvasti vasemmistolaisesti orientoitunut suoratoistopalvelu. Kyseessä on media-alan toimijoiden ylläpitämä osuuskunta. MeansTV'n sivustolta löydät video-esseitä ja dokumentteja eri tuottajilta. Sivuston poliittinen kirjo on hyvin kattava aina demokraattisista sosialisteista leninisteihin ja anarkisteihin.
 

Rosa Luxemburg Stiftung:
 
Rosa Luxemburg Stiftung on saksalainen säätiö joka toimi ympäri maailman. Säätiöllä on läheiset suhteet Saksan "vasemmistoliiton" Die Linke'n kanssa. Säätiö julkaisee valtavasti aineistoa demokraattisesta sosialismista.
 

Podcästit & You Tube-kanavat

SaramoRadio: 
 
SaramoRadio on Vasemmistoliiton europarlamentaarikko ja entisen opetusministeri Jussi Saramon ylläpitämä podcast jossa hän käsittelee "työtä, oikeudenmukaisuutta ja vähän EU'takin".
 
 
Mikä meitä vaivaa? 
 
Mikä meitä vaivaa? on kolumnisti Veikka Lahtisen ja filosofi Pontus Purokurun pitämä hauska podcast. Siinä he käsittelevät monia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä arjen kommellustensa ja kokemustensa kautta. Lahtinen ja Purokuru ovat vaatimattomia ihmisiä, mutta he nauttivat eräänlaista klassikko-asemaa vasemmistolaisesti ja kulttuurisesti suuntautuneiden suomalaisten podcästien saralla mitä tulee 2010- ja 2020-luvun vaihteeseen. Allekirjoittanutkin on kuunnellut heidän podcästiään jo useita vuosia. 
 
Tämä podcast löytyy monelta alustalta kuten Spotifystä, Podplaystä ja Soundcloudista.
 
Second Thought:
 
Second Thought on yhdysvaltalainen You Tube-kanava joka käsittelee kapitalismin ongelmia, sosialismia ja kommunismia. Kanavaa ylläpitää sen perustaja JT Chapman, joka on yhdyvaltalainen vasemmisto-aktiivi.
 
Sivusto (kanava, You Tube): https://www.youtube.com/c/SecondThought
 
Yugopnik:
 
Yugopnik on hauska, vahvasti vasemmistolainen, You Tube-kanava, joka käsittelee monenlaisia kulttuurisia ja yhteiskunnallisia teemoja.
 
______________________________________________________________________________
Kirjoittanut: Johan J. Valli
Punainen Pohjantähti-blogi, 2026

torstai 20. marraskuuta 2025

Eivät kaikki miehet

Usein kun julkisen keskustelun keskiössä on jokin sukupuolten välisiin suhteisiin ja sukupuolten tasa-arvoisuuteen liittyvä asia niin törmää helposti lausahdukseen ja väittämään; "Eivät kaikki miehet". Kaikista yleisin tuo lausahdus on keskusteluissa jotka koskevat naisten kohtaamaa seksuaalista häirintää tai naisten oikeuksia. Tietyissä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja feminismistä kiinnostuneissa piireissä tähän lausahdukseen suhtaudutaan tympeästi, joskus perustellusti ja joskus ei, se on pitkälti konteksti-sidonnaista. Voi myös huomata, että jotkut henkilöt näissä piireissä vaikuttavat jossakin määrin todella ajattelevan jollakin yleistävällä tavalla miehistä ja heidän käytöksestään suhteessa naisiin. Toisin sanoen välillä kohtaa väittämiä joissa miehistä puhutaan kuin jostakin kollektiivista. Eli tällöin miehistä yleensä puhutaan yleistävällä ja essentialistisella tavalla joka vaikuttaa inklusiiviselta suhteessa kaikkiin miehiin ja mieheyteen. Tämä on kiinnostava ilmiö jonka tarkastelu on tarpeen yleisen yhteiskunnallisen ymmärryksen nimissä, sekä solidaarisen feminismin takaamiseksi. 

Olen itse useamman kerran käyttänyt ilmaisua "eivät kaikki miehet", erinäisissä keskusteluissa Internetin ihmeellisessä maailmassa. Aina nähdäkseni jokseenkin perustellulla ja tarpeellisella tavalla, ainakin toivottavasti. Paneudutaan seuraavaksi sukupuolten välisen vuorovaikutuksen, feminismin, naisten oikeuksien ja aihetta koskevan vasemmistolaisen julkisen keskustelun maailmaan.

Sukupuolellisia olentoja ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia 

Ihmiset ovat sukupuolisia olentoja. Tuo sukupuolisuus näyttäytyy yleisimmin maskuliini-feminiini-akselilla tai androgyynisyytenä. Tekstin aiheen kannalta ja yleensä yhteiskunnallisen keskustelun kannalta koskien sukupuolisuuden yhteiskunnallisia ilmiöitä on välttämätöntä pyrkiä vastaamaan filosofiseen kysymykseen siit, että mikä sukupuoli on? Formaalimmin ilmaistuna, mikä on sukupuolen olemus? Oma näkökantani on, että sukupuoli on fenomenaalinen ja kulttuurinen ihmisen ominaisuus jonka taustalla vaikuttavat ihmislajin evoluutio-biologiset piirteet. En ole mikään varsinainen sukupuolen tutkija, mutta olen pohtinut sukupuolta ilmiönä filosofiassa jonkin verran. Uskallan väittää, että arvioni sukupuolesta ja sen taustalla vaikuttavista tekijöistä on kohtuullisen kattava ja realistinen. Sukupuoli on siten yksilössä vaikuttava ilmiö jossa sekoittuvat lajityypilliset piirteemme, kulttuuri ja henkilökohtainen suhtautumisemme näihin. Sukupuolen olemus ei ole paitsi filosofisesti ja tieteellisesti kiinnostava ilmiö, vaan myös asia joka vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnassa erilaisissa tilanteissa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Siten kun puhumme sukupuolista eli ensisijaisesti miehistä ja naisista, niin kohtaamme kysymyksen siitä, että mikä on näiden ryhmien sisäinen yhteinen nimittäjä? Arvioni on aina ollut, että miehiä yhdistää yleisesti jonkinlainen maskuliininen intuitiivinen kokemus, vastaavasti naisia yhdistää jonkinlainen feminiininen intuitiivinen kokemus. Tämä pätee nähdäkseni yleisesti ottaen ja on nähdäkseni mielekkäästi perusteltavissa. Sekä miehet kuin myös naiset samaistuvat yleisesti ottaen tietyn tyyppisiin kokemuksiin keskenänsä, suhteessa muihin miehiin ja muihin naisiin. Tälläisten miehiä ja naisia sukupuolisesti yhdistävien kokemusten taustalla lienee kulttuurisia vaikutteita (esim. cis-nainen on omaksunut oman roolinsa naisena ja kehittänyt oman henkilökohtaisen mukautuvuuden siihen) ja toisaalta varmasti myös evoluutio-biologisia vaikutteita. Biologian kannalta keskeisessä asemassa ovat hormonaaliset tekijät ja neurologia, sillä nuo vaikuttavat ensisijaisesti (varsinkin jälkimmäisen tapauksessa) kokemukseemme ja tietoisuuteemme. Kuten aikaisemmin totesin, sukupuoli on tiedollinen siis fenomenaalinen intentionaalinen ilmiö. 
 
Voidaanko siis muodostaa koko sukupuolta ja sen olemusta koskevia väittämiä? Nähdäkseni kyllä, vaikkakin kyse on aina loppujen lopuksi tieteellisesti hyvistä yleistyksistä. Miten on sitten tuon fraasin, "eivät kaikki miehet", laita. Onko se perusteltu huomio. Totta kai se on. Ei ole koskaan rationaalisesti perusteltua sanoa, että kaikki miehet ovat X jos ei voida todistaa jollakin tapaa, että kaikki miehet todella ovat X. Ehdottomia inklusiivisia yleistyksiä sukupuolesta on käytännössä mahdotonta tehdä filosofisen ja tieteellisen tutkimuksen ulkopuolella. 
 

Sukupuolisuus puheenparressa

Harvoin kukaan toteaa mitään sen tyylistä kuin, että "kaikki miehet ovat seksuaalisia-ahdistelijoita" tai muuta sellaista. Sellainen kun olisi absurdi toteamus. Julkisessa keskustelussa, eli usein Internetin maailmassa, kuitenkin kohtaa jokseenkin usein kun aiheena on jokin sukupuolisesti "latautunut" asia hyvin inklusiivisia kommentteja miehistä ja naisista. Kuten jotakin sen tyyppistä, että "eivät kaikki miehet, mutta silti aina mies" esimerkiksi, hiljattaisesta kokemuksestani ammentaen. Tälläisellä puheenparrella ei välttämättä tyypillisesti tarkoituksella pyritä esittämään laajaa inklusiivista huomiota miehistä yleensä. Siltikin tämänlainen puheenparsi vakiintuessaan hiljalleen vaivihkaa helposti muodostaa negatiivisen merkityksen ja epämieluisan asenteen suhteessa miehiin. Se on ongelmallista ja ennen kaikkea feminismin itsensä kannalta.
 
Feminismin pitäisi olla solidaarista. Jotakin joka ei erottele ja määritä ihmisiä heidän sukupuolensa perusteella. Kuvatunlainen puheenparsi sopii siten mielestäni huonosti feminismin piiriin ja on feministisen hankkeen itsensä suhteen epä-produktiivista. Feminismin tulee olla jotakin joka yhdistää kaikki ihmiset edistämään ihmisoikeuksia ja feminismistä puhuttaessa nimenomaisesti naisten oikeuksia. Martin Luther King Jr. ei saavuttanut rotu-sorron ja rasismin juridista purkamista sellaisilla heitoilla kuin "aina valkoiset...". King Jr. ihmisoikeus-liike oli inklusiivinen ja luonteeltaan solidaarinen, tämä on varmasti yksi syy miksi se oli menestyksekäs liike. King Jr. onnistui yhdistämään ihmisiä puheillaan, ei erottelemaan valkoisia mustista ja niin edelleen. Tästä syystä onkin hyvin epämieluisaa, että tämänlainen erotteleva ja jokseenkin negatiivinen puheenparsi ynnä asennoituminen on noussut suosioon feministisissä ja sosiaalisesti progressiivisissa piireissä. 

__________________________________________________________________________

Kirjoittanut: Johan J. Valli

Punainen Pohjantähti-blogi, 2025