Kysymys on ennen kaikkea kulttuurista, tavasta elää. Jokainen järjestelmä vaatii toteutuakseen aktuaalisesti sen, että ihmiset omaksuvat sen vaatiman elintavan ja kulttuurin. Tästä syystä ajatus toisenlaisesta yhteiskunnasta tuntuu usein ihmisille melkein mahdottomalta, sillä tarkastelemme sen mahdollisuutta olemassa olevasta yhteiskunnasta. Tästä samasta syystä on myös hyvin haastavaa edistää muutosta kohti toisenlaista yhteiskuntaa, sillä jotenkin tulisi saada luotua se uusi kulttuurinen perusta sille. Jotenkin tulisi päästä eroon edeltävästä kulttuurista ja saada aikaan uusi. Lenin ja toverit yrittivät päivittää Venäjän imperiumin sosialistiseksi yhteiskunnaksi niin sanotusti yhdessä yössä. Tämänlainen projekti on kuitenkin äärimmäisen altis epäonnistumaan ja on ihmeellistä, että bolshevikit onnistuivat siinä edes jossakin määrin ja silloinkin suurella inhimillisellä kustannuksella. Kapitalismia ei omaksuttu yhdessä yössä, eikä edes vuosisadassa. Uusliberalistinen kapitalismi on pitkän historiallisen prosessin tuotos. Moni asia olisi voinut mennä toisin ja onkin sattumaa, että elämme juuri tämänlaisessa maailmassa. Voimme hypoteettisesti kuvitella toisen variaation ajastamme ja maailmastamme, jossa kapitalismi olisi kehittynyt toisenlaiseen suuntaan.
Joka tapauksessa se, että kapitalismi ei omaksuttu yhdessä yössä tai edes vuosisadassa osoittaa hyvin sen, että sen edellyttämä kulttuurinen muutos vaati aikaa ja tosiaan päätyi sangen sattumanvaraisesti juuri tämänlaisen nykyisen aikakauden ja maailman tilaan. Vastaavasti sosialistinen yhteiskunta ja ihmiskunta vaatii muodostuakseen pitkän kulttuurisen murroksen prosessin. Sosialistisessa kulttuurissa laajasti kansan parissa omaksuttujen käsitysten koskien vapautta, työtä, oikeudenmukaisuutta ja ihmisyyden tarkoitusta yleensä, tulisi muuttua. Mikäli ihmiskunta omaksuu sosialistisen kulttuurin tulevaisuudessa niin tarkoittaa se sitä, että filosofia ja humanistiset tieteet luovat uutta hedelmällistä maaperää sille. Mikäli siis tästä meidän yhteiskunnastamme tulisi tulevaisuudessa sosialistinen niin siellä olisi nähtävissä monet keskeiset filosofiset vaikutteet menneisyydestä, kuten liberalismi. Toisaalta kyse on myöskin yksinkertaisesti siitä mitä sanotaan tai ei sanota ääneen julkisessa tilassa. Ilmiö ei siis ole lainkaan mustavalkoinen. Esimerkiksi Immanuel Kantin deontologinen etiikka on vaikuttanut vahvasti länsimaalaisessa kulttuurissa, mutta se on sangen tuntematon ihmisille yleensä.
Jos tästä artikkelista jotakin käteen jää, niin toivottavasti se, ettei kysymys sosialismin tai minkään muunkaan toisenlaisen yhteiskuntajärjestelmän mahdollisuudesta ole laisinkaan mielekäs. Kaikki yhteiskuntajärjestelmät ovat mahdollisia. Sosialismi on hyvin mahdollista. Varsinainen kysymysten kenttä on se, että millainen kulttuuri tuota toisenlaista yhteiskuntaa kannattelisi ja miten se syntyisi.
___________________________________________________________________________
PUNAINEN POHJANTÄHTI
Kirjoittanut... Johan J. Valli, 2024 ☭
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti