Suomen "velkajarru" on tarpeeton ja vahingollinen

Mikä on velkajarru?

Suomen eduskunta hyväksyi ns. velkajarrun käyttöön ottamisen, eli siis "Lain julkisen talouden hoitamisesta" 14.10.2025. Tämä velkajarrun laki astuu voimaan vuoden 2026 alusta alkaen. Velkajarrun vaikutukset suomalaiseen politiikkaan tulevat olemaan suuret ja nähdäkseni mahdollisesti hyvin huolestuttavat. 

Ennen kuin siirryn velkajarrua koskevaan kritiikkiin niin paneudutaan vielä hieman sen yksityiskohtiin ja yleiseen kontekstiin. Velkajarrun käyttöön ottaminen tarkoittaa suoraviivaisesti sitä, että julkisyhteisöjen velkasuhde tulisi saada laskettua aluksi 60% (Euroopan unionin standardi) ja sen jälkeen vielä 40%. Velkajarru toimii siten, että kaikki eduskunta-puolueet sopivat yhdessä velkasuhteen taittamisesta 4-8 vuoden aikavälein. Velkajarrun pakottamasta talouspoliittisesta linjasta saisi poiketa vain väliaikaisesti jonkin poikkeuksellisen kriisitilanteen vuoksi. Nyt seuraavaksi paneudun hyvin suoraviivaisesti velkajarrun haitallisuuteen ja ongelmiin.

Velkajarrun ongelmat 

1. Velkajarrun asettama 40% velkasuhteen tavoite on perusteeton. Kyseinen prosentti-luku on käytännössä "hatusta vedetty", eikä perustu mihinkään tieteelliseen arvioon esimerkiksi. Euroopan unionin tavoite julkisyhteisöjen velkasuhteesta on esimerkiksi 60%. Tämä 40% velkasuhteen tavoittelu tarkoittaa sitä, että velkaa pitäisi leikata 1% verran vuosittain, tämä puolestaan tarkoittaa vuosikymmenien leikkaus-putkea. On hyvin perusteltua kysyä selviääkö mikään talous tämänlaisesta toiminnasta?

Tällä velkajarrun leikkaus-linjalla tulee hyvin todennäköisesti olemaan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Suomen taloudelle ja yhteiskunnalle. Velkajarru johtaa nähdäkseni hyvin todennäköisesti politiikkaan joka voi olla vahingollista talouskasvun kannalta. Jatkuvat leikkaukset ensiksikin hidastavat talouskasvua ja ne voivat johtaa velkaantumisen kiihtymiseen, bruttokansantuotetta (BKT) ja työllisyyttä heikentävien vaikutustensa takia. Tämän lisäksi velkajarru estää tarpeellisten ja perusteltujenkin investointien tekemisen valtion palveluihin, infrastruktuuriin ja koulutukseen.

2. Velkajarru johtaa "noidankehään". On nimittäin hyvin todennökäistä, että velkajarrun vaatimat leikkaukset johtavat talouskasvun hidastumiseen mikä puolestaan johtaa siihen, ettei velkasuhde laske, mikä puolestaan johtaa taas uusiin leikkauksiin (nyt kun pitää noudattaa velkajarrun vaatimuksia). Esimerkiksi Orpon hallituksen nyt tekemät mittavat leikkaukset ovat johtaneet jo useiden prosenttien kumulatiiviseen kasvumenetykseen ja kymmenien tuhansien työpaikkojen menettämiseen. 

3. Velkajarru tarkoittaa suomalaisen hyvinvointivaltion lakkauttamista käytännössä. Velkajarrun edellyttämät leikkaukset eivät ole mahdollisia toteuttaa ilman, että leikataan terveydenhuollosta, koulutuksesta, infrastruktuurista ja sosiaaliturvasta. Mikäli velkajarrusta pidetään pitkään kiinni niin Suomesta tulee maa jossa terveydenhuoltoon pääseminen tulee kestämään kuukausia, koulutuksen taso heikkenee, tiet ovat jatkossa huonokuntoisempia ja yhteiskunta ei enää tue asukkaitaan silloin kun he sitä tarvitsevat. 

4. Velkajarru on demokraattisesti hyvin ongelmallinen. Velkajarru käytännössä sitoo kaikki tulevat hallitukset tähän tiettyyn nyt valittuun talouspoliittiseen linjaan vuosikymmeniksi (mikäli velkajarrusta ei luovuta). Vasemmistoliiton Jussi Saramo on todennut osuvasti seuraavalla tavalla; "Velkajarru sitoo tulevaisuuden päättäjien kädet ja estää normaalin demokraattisen päätöksenteon" (Kansan uutiset). 

Velkajarru yleensä rajoittaa selvästi ja haitallisesti talouspoliittista keskustelua, sillä talouspoliittisen keskustelun konteksti ja kehys on nyt valmiiksi määritelty. Talouspoliittista keskustelua siis rajataan ideologisesti. 

Euroopan unionin maiden finanssipolitiikan valvojien järjestö EUIFI vaatii Suomelta myöskin toimia koskien talouspolitiikan arvionnin riippumattomuutta. Velkajarru-lain myötä tämä on nyt hyvin mahdollisesti uhattuna. 

5. Velkajarru on ideologinen hanke. Varsinkin Kokoomus pyrkii mieluusti esittämään velkajarrun hankkeena joka perustuu realismiin, faktoihin ja tutkimukseen. Sitä se ei kuitenkaan lainkaan ole! 

Ensiksikin velkajarru-laki olettaa julkisen velan itsessään riskiksi, mitä se ei ole, kuten monet taloustieteilijät ovat huomauttaneet. Julkinenn velka on modernin talouspolitiikan arkea ja kysymys on enemmänkin siitä, että käytetäänkö tuota velkaa järkevästi vaiko ei. Toiseksi velkajarru-laki edellyttää tuota 40% velkasuhdetta, jolle ei kuitenkaan ole mitään erityistä perustetta. Miksi ei tavoitella helpompaa 60% suhdetta, jota Euroopan unioni edellyttää. 

Kolmanneksi, velkajarru-laki institutionalisoi Kokoomuksen kannattaman uusliberalistisen talouspoliittisen linjan. Se asettaa tavoitteeksi tuon mielivaltaisesti määritellyn velkasuhteen, eikä esimerkiksi mahdollisimman suurta työllisyyttä tai mahdollisimman hyvää kansanterveyttä. Se on kaikista vahingollisinta tässä. Tavalliset suomalaiset tulevat todennäköisesti "maksamaan" velkajarrusta omissa tuloissaa ja hyvinvoinnissaan, sekä elämässä yleensä.

 

__________________________________________________________________________

Kirjoittanut: Johan J. Valli

Punainen Pohjantähti-blogi, 2025