Vasemmistolaisen politiikan kulmakivi

Olen ihminen joka elää hyvin kuplautuneesti, hyvin vahvassa vasemmistokuplassa. Siten tunnen paljon ihmisiä jotka kokevat olevansa vasemmistolaisia. Mutta mistä siinä vasemmistolaisuudessa on kyse ihan perustasolla. Monilla nousee mieleen sellaiset asiat kuin sosialismi, kommunismi, sosiaalidemokratia, Frankfurtin koulukunta ja humanismikin. Poliittiset ambitiot joita nousee useilla mieleen, kun joku rohkenee ottaa puheeksi vasemmistolaisuuden, ovat sosiaaliturvan tukeminen, koulutuksen tukeminen, työttömien oikeuksien ajaminen ja tärkeimpänä hyvinvointivaltio kokonaisuudessaan. 

Yleinen näkemys, myös tieteellisessä tutkimuksessa on se, että vasemmisto viittaa joukkoon ideologioita ja filosofioita jotka ajavat sosiaalista oikeudenmukaisuutta, egalitaarisuutta (eli tasa-arvoa) ja vastustavat vahvoja sosiaalisia hierarkioita. Usein vasemmisto nähdään myös progressiivisena ja Euroopan Unionin alueella tämä pitääkin paikkansa. Vasemmistolaisessa puoluepolitiikassa on kuitenkin läsnä maailman joissakin kolkissa hyvinkin vahvoja konservatiivisia narratiiveja. Tangenttina varsinaisesta aiheesta, jos joku miettii mistä vasemmisto-oikeisto jako on peräisin, niin se sai alkunsa Ranskan Säätyjen Yleiskokouksen (tunnetaan myös Ranskan ensimmäisenä parlamenttina) paikkajärjestyksestä. Sielä monarkiaa kannattaneet konservatiivit istuivat oikealla laidalla salia, ja vastaavasti tasavaltaisuutta kannattaneet progressiiviset istuivat vasemmalla laidalla salia. 

Olemme siis jokseenkin saaneet vastauksen kysymykseen mitä vasemmistolaisuus on. Se on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämistä, yleensä progressiivisilla visioilla ja ambitioilla. Toisin sanoen vasemmistolaisuus tähtää reiluuteen ja aikakausi aikakaudelta reilumpaan yhteiseloon. Väännetään vielä hieman rautalangasta. Listaan seuraavana yksinkertaisia propositioita siitä mitä vasemmistolaisuus on.

• Autetaan heitä jotka sitä tarvitsevat.
• Ole aina heikomman puolella!
• ”Jokainen kykyjensä mukaan ja jokaiselle tarpeittensa mukaan.”
• Tasapuolisesti ja reilusti, siis tasa-arvoisesti.
  
• Politiikan on oltava ihmislähtöistä.

Nämä ovat sellaiset tiivistykset siitä mitä vasemmisto on ollut ennen ja tänään. Tämänlaisen kulttuurisidonnaisen konseptin määrittelyssä on tärkeää huomioida sen historiallisuus. Itse käytän vasemmistolaisuuden historiallisena kiintopisteenä (joka siis kertoo paljon siitä mitä vasemmisto on) tätä vasemmisto-oikeisto jaon syntyyn johtaneita olosuhteita Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa. Vasemmisto on laajassa kuvassa yhä samalla asialla kuin silloin, vaikka jonkinlaista hajaannusta on tapahtunutkin. Kun siis kokee olevansa vasemmistolainen niin on syytä kysyä itseltään, mitkä ovat ne peruslähtökohdat joita haluaa edistää ja joita kokee vasemmistolaisuuden edistävän. 

Kirjoittaja: 

pääkirjoittaja Johan J. Valli