Oikeiston pakkomielle Yleisradiosta

Viime aikoina oikeiston pakkomielle Yleisradiosta, tuttavalisemmin Ylestä, on saavuttanut uudet ja entistäkin faktoista vapaammat mittasuhteet. Perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen vaatii sisältöihin puuttumista, joka on jo askel sellaiseen kehityssuuntaan jossa äärioikeisto alkaa kaventamaan modernin ajan länsimaalaiselle demokratialle tyypillistä uutismedian toiminnan vapautta. Vastaavasti Kokoomus ajaa leikkauksia Ylen rahoituksesta. Jonkin asteiset budjetin pienennykset tuskin olisivat mikään maailmanloppu, mutta nousee aiheellinen epäily miksi Kokoomus tätä asiaa ajaa. Ylen rahoitus on niin pieni osa Suomen julkisesta taloudesta, ettei sieltä mitään rationaalisia säästöjä saa kasaan. Kaiken lisäksi, jokaisen poliitikon etenkin tulisi tietää, että Yle rahoitetaan erillisellä omalla verollaan. Todennäköistä on, että Kokoomus haluaa pienentää Ylen roolia, jotta yksityisen pääoman omistamilla mediataloilla olisi enemmän markkinatilaa. Tämän myötä niiden omistaja tahoilla olisi luonnollisesti suuremmat voitot tiedossa. 

Vaikka Kokoomuksen täysin epärealistinen politiikka niin ikään on epäoptimaalista suomalaisen yhteiskunnan kannalta, myös tämän asian suhteen, niin huolestuttavinta on Perussuomalaisten menettely tässä asiassa ja monissa tulevissa. Sebastian Tynkkysen ulostulot olivat taasen kerran paikallaan oleva muistutus siitä, että kyseessä on täysiverinen äärioikeistolainen liike. Jokaiselle on selvää, että äärioikeistolaisuuden poliittinen sisältö ei ole koskaan edistänyt sanan vapautta, mielipiteen vapautta, uutisoinnin vapautta tai laajemminkaan vahvan moraalisen legitiimiyden omaavien ihmisoikeuksien toteutumista. 

Tässä on myös hyvä nostaa pöydälle äärioikeistolle tyypillinen piirre. Kyseeessä on niin tyypillinen piirre, että sitä voisi luonnehtia jopa koko äärioikeistolaisen politiikan luonnetta määritteleväksi. Äärioikeistolla on tapana esiintyä kansan syvien rivien asianajajana. Näin menetteli Mussolini ja Hitler, sekä lähivuosilta Donald Trump ja Vladimir Putin. Suomessa Perussuomalaiset ovat harjoittaneet samaa, jo ennen kuin fasistit ottivat puolueen haltuunsa. Sebastian Tynkkynen ja monet muut keskeiset Perussuomalaisen puolueen aktivistit ovat linjanneet hyvin kriittisesti Yleen suhtautuvia näkökantojaan aktiivisesti viime päivinä, mutta miksi? Olettaisi, että puolue jonka nimi on "Perussuomalaiset" pyrkisi edistämään perus suomalaisen väestön (ns. tavallisen kansan) etuja. Ylen vastustaminen ei kuitenkaan selvästikään kuulu tähän, sillä Yle ja Yle Areena ovat olleet vuosia peräkanaa jo, suomalaisten korkealle arvostamia brändejä. Vielä painavampaa huomioitavaa edustaa se fakta, että Yle Areena on Suomen suosituin suoratoistopalvelu. Yle Areena pesee siis HBO'n ja Netflixin, se on kansallisylpeyttä vaativa saavutus. Yle siis palvelee, kristallin kirkkaasti, onnistuneella tavalla suomalaista yhteiskuntaa. 

Tästäkin huolimatta "isänmaan asiaa" korostavat puolueet suorastaan vastustavat Yleä, ja siten eivät todellakaan tosiasioiden areenalla aja sitä isänmaan asiaa. Tämä kuitenkaan tuskin yllättää ketään tolkun ihmistä. 

Kirjoittanut: 

pääkirjoittaja Johan J. Valli