Tärkein sitaatti yhteiskuntafilosofiassa, tärkein sitaatti etiikassa

Tänään minulle nousi mieleen vanha sitaatti (filosofian näkökulmasta kuitenkin kohtalaisen tuore) joka on mielestäni tärkein asia ymmärtää hyvästä yhteiskunnasta. Kyseessä on toteamus, jonka Karl Marx itse teki tunnetuksi.

 

 

JOKAINEN KYKYJENSÄ MUKAAN, 

JOKAISELLE TARPEIDENSA MUKAAN.

(eng."From each according to his ability, to each according to his needs.")

Suoraan sanottuna tämä on erinomainen lähtökohta yhteiskunnalle, joka on rakennettu ihmisille. Tarkoittaen tietenkin yhteiskuntaa joka on oikeudenmukainen ja mahdollistaa kaikista suurimmalla optimaalisuudella ihmisten uniikkien potentiaalien realisoitumisen. 

Marx vältteli oikeudenmukaisuudesta ja etiikasta puhumista. Johtuen mainittujen konseptien sopimattomuudesta hänen rakentamaansa tieteelliseen teoreemaan yhteiskunnan materiaalisesta kehityksestä. Monet muut vasemmistolaisiksi luettavat filosofit ja poliitikot ovat kuitenkin vedonneet myös eettisiin perusteisiin näkökannoissaan. Koen tämän itselleni samaistuttavammaksi, sillä filosofia on minulle suurin intohimoistani. Filosofiassa etiikka lukeutuukin yhteen ihan niistä kaikista kiinnostavimmiksi kokemistani osa-alueista. Tästä syystä olen aina pitänyt itseäni moraali-sosialistina, sillä yhteiskuntafilosofiassani ja poliittisissa näkökannoissani korostuvat eettiset periaatteet. Johtuen siitä, että ne antavat loogisuuden legitiimiyden yhteiskunnallisille olosuhteille jotka nykymuotoisessa yhteiskunnassa oikeutetaan ainoastaan normeina ja sopimuksilla. Moraali-sosialistin käsite onkin muotoutunut juurikin siltä pohjalta, että suurin osa sosialistisista liikkeistä ei ole vedonnut oikeutuksissaan etiikkaan. Joten se on sikäli käyttämättä jäänyttä potentiaalia toistaiseksi. 

Se miten kaikki tämä etiikan ja sosialismin suhde linkittyy sitaattiin, jonka tulisi olla tämän artikkelin keskiössä, johtuu juuri sen selvästä moraalisuudesta. Immanuel Kant ei ollut vasemmistolainen, kertoo kuitenkin jotakin ihmiskunnan vivahteikkuudesta, että hänen deontologinen etiikkansa on paljon yhteensopivampi vasemmistolaisuuden kuin oikeistolaisuuden kanssa (käytän näitä poliittisia määreitä ennen kaikkea siinä kontekstissa, miten ne toteutuvat tänä historian aikakautena). Tämä sitaatti joka etenkin Marxin lausumana tunnetaan, onkin täysin yksi yhteen Kantin etiikan kanssa. Jälkimmäisen kategorinen imperatiivi tunnetusti kuuluu...

KOHTELE JOKAISTA IHMISTÄ PÄÄMÄÄRÄNÄ ITSESSÄÄN, ÄLÄ KOSKAAN AINOASTAAN VÄLINEENÄ PÄÄMÄÄRÄÄN.

(Tarkempi Kantin oma muotoilu kuuluu...“Act in such a way that you treat humanity, whether in your own person or in the person of any other, never merely as a means to an end, but always at the same time as an end.” ~ Grounding on Metaphysics of Morals, Immanuel Kant)

On kristallin kirkkaasti vilpittömän ja loogisen mielen saavutettavissa, se ymmärrys, että hyvä politiikka ja yhteiskuntafilosofia on ainoastaan sellaista jossa jokainen ihminen on itsessään yhteiskunnallisen toiminnan, parhaimmillaan kehityksen, päämäärä. Koskaan ei saa olla siten, että yhteiskunnan ihmiset olisivat ainoastaan välinearvoisia yhteiskunnalle. Se on moraalittomuutta, jota saamme joka päivä todistaa.

Kirjoittaja: 

pääkirjoittaja Johan J. Valli