Kuten aikaisemmassa tekstissä linjasimme, Vasemmistoliiton pitää uudistaa imagoaan. Puolueen maailmankuvassa ja poliittisessa narratiivissa emme sisällöllisesti kuitenkaan näe ongelmia. Kysymys onkin enemmän painotuksien muuttamisesta viestinnässä. Linjasimme aikaisemmassa aihetta käsittelevässä artikkelissamme seuraavat ehdotuksemme puolueen imagon muuttamiseksi.
- talouspoliittisen osaamisen korostaminen
- sosialismia, ei feminismiä
- aihekeskeisyyttä, vähemmän ideologiaa
Seuraavaksi jatkamme tällä samalla linjalla ja esittelemme lisää huomioita siitä mihin suuntaan Vasemmistoliiton tulisi edetä. Tässä hyödyksi osoittautuu muistaa puolueemme luonne. Vasemmistoliitto on yleivasemmistolainen puole, ja tänä näemme mielekkäänä määritellä sen tehtäväksi edistää vasemmiston laajasti jakaman (ideologiset muurit ylittävän) luonteen mukaista politiikkaa. Vasemmistolaisuus perustuu reiluuteen ja periaatteeseen: "Jokainen kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeidensa mukaan." Suhteessa tähän on mielekästä punnita puolueen erinäisiä hankkeita ja aloitteita. Näitä teemoja puolueen tulisi myöskin korostaa viestinnässään.
Puolueen luonne kun on tämä, niin mikä on sille mielekäs laajempi poliittinen päämäärä? Puolueen periaateohjelman kohdassa 4. kohdassa, "hyvinvointivaltio on uudistettava", todetaan seuraavasti...
"Tavoitteemme on poistaa eriarvoisuus ja taata työ, toimeentulo, asunto, sivistys ja hoiva jokaiselle. Haluamme raivata pois iästä, sukupuolesta, etnisestä taustasta, kielestä, terveydentilasta tai vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, vakaumuksesta ja asuinpaikasta johtuvat esteet hyvälle elämälle.
Tahdomme edistää koko Suomen tasapainoista kehitystä ja hyvinvointia. Taloudellisen toiminnan kehittämisessä Vasemmistoliitto ottaa tasapainoisesti huomioon maan eri alueiden tarpeet. Tavoitteen toteutuminen edellyttää vahvaa julkista taloutta, peruspalveluiden julkista tuottamista ja valtion omistus-, sijoitus- ja tukitoiminnan kehittämistä."
Kutsen kohdan otsikkokin linjaa, niin Vasemmistoliiton päämääränä on uudistaa hyvinvointivaltio. Sekä yleensäkin uudelleenrakentaa se uusliberalistisen politiikan vauriolta. Punainen Pohjantähti on täysin samoilla linjoilla tämän päämäärän kanssa. Hyvinvointivaltion tyypillinen kuvailu on kuitenkin jokseenkin teknistä yleensä. Valitettavasti säntillisyys ei vetoa yhteiskunnassamme enää samassa määrin kuin ehkä joskus 1980-luvulla.
Me linjaisimme, että Vasemmistoliiton kaikkea määrittävänä tavoitteena tulisi olla uuden hyvinvointivaltion rakentaminen. Tämä uudenlainen hyvinvointivaltio perustuisi yksilön mahdollisuuksien kasvattamiseen, runsauteen vapaa-ajan ja modernien materiaalisten edellytysten suhteen, tietopohjaisen yhteiskunnan kehittämiseen ja digitalisaatioon, sekä kovan pääoman kuriin laittamiseen. Tämä visiomme poikkeaa Vasemmistoliiton periaateohjelman linjauksista painotuksiltaan. Sen lisäksi se luo paljon sitä vahvemmin progressiota joka tarjoaa jokaiselle yhteiskunnassa jotakin uutta ja parempaa.
YKSILÖN MAHDOLLISUUKSIEN EDISTÄMINEN
Yksilön mahdollisuuksien edistäminen tarkoittaa kokonaan ilmaista kaikille saatavilla olevaa terveydenhuoltoa, ilmaista kaikille saatavilla olevaa akateemista ynnä ammatillista koulutusta, riittävän vapaa-ajan takaamista ja kunnollista yhteiskunnan tukea haastavien elämäntilanteiden suhteen.
Ilmainen terveydenhuolto ja koulutus, sekä kunnollinen sosiaaliturva ovat täysin käsiemme saavutettavissa. Rahoitus hoituu verotuksen progressiota koventamalla, veropohjan vahvistamisella sekä talouden kilpailukykyä kasvattamalla. Talouden kilpailukyky kasvaisi parhaiten lisäämällä tuottavia julkisia investointeja.
RUNSAUS
Runsaus viittaa tässä siis ajalliseen runsauteen ja materiaaliseen vaurauteen. Materiaalisen vaurauden toteutuminen ei suomalaisessa yhteiskunnassa ole ongelma. Eikä se olisi luokasta riippuvainen seikka, mikäli ehdottamaamme politiikkaa toteutettaisiin kattavasti. Sillä sen vaikutukset köyhyyden vähentymiseen olisivat pikaisesti nähtävissä.
Siispä keskittykäämme tähän ajalliseen runsauteen. Sen saavuttamiseksi on otettava harppaus reiluudessa. Länsimaissa työntekijän tehokkuus on kasvanut 100% menneen vuosisadan kuluessa, samalla palkat ja vapaa-aika eivät ole lisääntyneet. Tämä johtuu siitä, että ei kapitalistia kiinnosta sinun hyvinvointisi taikka vapaa-aikasi vaan niiden omien voittojen koko. Selvää kuitenkin on, että sitä vapaa-aikaa ei ole niin paljoa mitä ihminen ansaitsee nykyisessä yhteiskunnassa, eivätkä palkat ole niin suuret mitä niiden tulisi olla suhteessa työpanokseen.
TIETOPOHJAINEN YHTEISKUNTA JA DIGITALISAATIO
Vasemmistoliiton tavoitteena on sivistysyhteiskunnan kunnianpalautus! Tähän tehokkain väline on toisen asteen koulutus. Lukion pakolliset kurssit syyniin, sillä olisi ihan perusteltua, että myöskin yhteiskuntafilosofian kurssi (Fi3) olisi pakollinen. Demokratia ei toimi ja voi hyvin mikäli ihmiset eivät ymmärrä sen legitiimiyttä. On myöskin täysin selvää, että populistinen ja fiktioon perustuvan politiikan tekeminen kävisi mahdottomaksi mikäli ihmisten yhteiskuntafilosofista sivistystä vahvistettaisiin. Tätä tietenkään Kokoomus taikka varsinkaan Perussuomalaiset eivät halua tehdä, sillä se olisi epäsuotuisaa heidän opportunismilleen.
Toinen keskeinen keino olisi Ylen uudistaminen ja innovatiivinen kehittäminen. Yle voisi ottaa asiakseen esimerkiksi opetuskäyttöön soveltuvien dokumenttien paljon nykyistä laajemman tuottamisen. Samalla Ylen tarjontaa tulisi muutenkin kehittää entistä sivistävämpään, mutta myös viihdytyksestä vastaavaan suuntaan. Tarvitaan siis filosofiaa, psykologiaa, sosiologiaa, taloustiedettä ja muita vastaavanlaisia humanistisia teemoja käsittelevää dokumenttitarjontaa. Tämän lisäksi tarvitaan laatusarjoja Yle Areenaan, niin kotimaisia kuin myös ulkomaalaisia.
Digitalisaation edistäminen olisi asia, jonka asema uuden hyvinvointivaltion luomisessa on aivan keskeinen. Kriittinen digitaalisen kommunikaation mahdollistava infrastruktuuri tulisi kansallistaa ja täten taata kaikille ilmainen pääsy Internettiin. Tämän lisäksi erilaiset viranomaissivustot tulee saattaa kätevämmin yhden keskusosoitteen alaisuuteen. Tarvitaan sivusto jolta pääsee tarkastelemaan KELA-palveluita, itsestä kerättyjä tietoja, verotietojaan ja niin edelleen. Vastaavasti tälläiseltä sivustolta tulisi kyetä varaamaan aika terveysasemalle taikka muihin vastaaviin julkisiin palveluihin. Niittinä tähän digitalisaation utopia-arkkuun toteamme, että jokaisella suomalaisella tulisi olla digitaalinen henkilötietovarmenne (tuttavallisemmin mobiilivarmenne) syntymästään saakka. Omiin tietoihin käsiksi pääseminen ja listattujen palveluiden saavutettavuus ei saa olla kiinni siitä onki yksilöllä hallussaan pankkitunnuksia vaiko ei, sillä monilla nuorilla ei ole.
Kirjoittaja:
pääkirjoittaja Johan J. Valli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti