Tämä on viimeinen artikkelisarjassa koskien Suomen II. tasavaltaa. Kaksi aikaisempaa artikkelia ovat pureutuneet hallinnon ja juridiikan uudistamiseen yleistasolla, sekä talouspolitiikan uudistamiseen finanssipolitiikan, rahapolitiikan ja tulopolitiikan näkökulmista. Suosittelemme lukemaan nämä aikaisemmatkin artikkelit, mikäli yhteiskunnallinen kehitys ja politiikka kiinnostavat. Tässä viimeisimmässä artikellissa käsittelemme Suomen tasavallan uudistamisen edellytyksiä laajasti ja yleisellä tasolla keskittymättä mihinkään tiettyyn valtiolliseen taikka poliittiseen piirteeseen.
Suomen II. tasavalta on teemana se joka sitoo nämä artikkelit yhteen. Kysymys ei ole siitä, että haluaisimme varsinaisesti korvata Suomen nykyisen valtion. Enemmänkin se pyrkii symboloimaan kahta keskeistä asiaa. Ensimmäinen on se, että pyrimme ravistelemaan ihmisten mieliä pohtimaan sitä, ettei yhteiskunnallinen kehitys ole pysähtynyt ja että optimaalisia päämääriä voidaan tietoisesti edistää parlamentaarisen politiikan keinoin. Toisena keskeisenä tavoitteenamme on luoda kuvaelma, britanniasta tuttujen varjohallitusneuvottelujen (jotka oppositio käy läpi) tapaisesti vaihtoehtoisesta poliittisesta visiosta suomalaiselle yhteiskunnalle mitä tuleva Kokoomuksen vetämä hallitus mediassa esittää.
Koulutuksen rooli
Koulutuksen ja opetuksellisen toiminnan rooli esittämässämme visiossa on keskeinen. Suomen II. tasavalta olisi mielekkäästi tietoperusteinen yhteiskunta jossa rationaalisuus määrittäisi politiikkaa (teknokratian, demokratian kautta mm.). Tämä edellyttää tarpeeksi kattavaa perusopetusta, toisen asteen koulutusta ja korkeakoulutusta. Kysymys ei ole kuitenkaan ainoastaan kvantitatiivisen muutoksen tarpeesta. Tätäkin enemmän tarvitaan kvalitatiivista muutosta opetussuunnitelmissa. Perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa tulisi kasvattaa filosofian, psykologian ja yhteiskuntatiedon opetusta. Toisella asteella koskien niin ammattikoulutusta kuin myös ylioppilaskoulutusta, tulisi yhteiskuntafilosofian kurssista tehdä pakollinen (valtakunnallinen kurssi FI03). Tällä muutoksella kyettäisiin luomaan edellytykset sille, että ihmisten kyky ymmärtää yhteiskunnallisia ilmiöitä paranisi.
Koulutus tulee myös pitää tasa-arvoistavana tekijänä yhteiskunnassa. Perusopetus on juurtunut kaikkien saataville suomalaisessa yhteiskunnassa, itseasiassa peruskoulun suorittaminen on laillinen velvollisuus. Marinin hallituksen uudistuksen myötä myös toisen asteen opetus on tuleville sukupolville vaadittua. Huomio tulee kiinnittää mielestäni korkeakoulu opetuksen saavutettavuuteen. Kokoomus-puolueen riveistä on esitelty näkemyksiä lukukausimaksujen tuomisesta osaksi suomalaista korkeakoulukulttuuria. Punainen Pohjantähti vastustaa totaalisesti tämänlaisia näkemyksiä. Korkeakoulu opetuksen saattaminen maksukynnyksen taakse johtaisi yhteiskunnalliseen eriarvoistumisen kierteeseen, eikä se yksinkertaisesti olisi reilua.
Infrastruktuuri
Toinen keskeinen edellytys Suomen II. tasavallan vision kannalta on riittävän kattava ja riittävän hyvin ylläpidetty infrastruktuuri. Punaisen Pohjantähden lähtökohtana on julkisesti ylläpidetyt infrastruktuurikokonaisuudet. Tiet ja rautatiet tulee pitää valtion omistamina. Televerkko ja sähköverkko tulevat vastaavasti palauttaa valtion omistukseen. Erityisesti korostamme kuitenkin näiden klassisempien infrastruktuurikokonaisuuksien sijasta tiedonsiirtoverkkojen asemaa. Tiedonsiirtoverkot viittaavat langallisiin ja langattomiin Internetin toiminnan mahdollistaviin verkkoihin. Tällä hetkellä tämänlainen infrastruktuuri on niin ikään Suomessa yksityisessä omistuksessa. Kantamme on, että tämänlaisen infrastruktuurin tulisi olla julkisessa omistuksessa. Näin kyettäisiin takaamaan pääsy Internetiin kaikille ihmisille. Tämä on keskeinen kysymys reilun yhteiskunnan kannalta, sillä mielekäs osallistuminen yhteiskuntaan ilman pääsyä Internetiin, on nykyään käytännössä mahdotonta.
Media
Median rooli paremman hyvinvointivaltion ja tämän Suomen II. tasavallan vision toteutumisen kannalta on kiistämättömän keskeinen. Tällä hetkellä Kokoomuksen johdolla hallitusneuvotteluja käyvät Perussuomalaiset, Kristillisdemokraatit ja Ruotsalainen Kansan Puolue. Näistä Kokoomuksessa, mutta etenkin Perussuomalaisissa on esiintynyt haluja leikata Ylen rahoitusta huomattavasti. Taustalla vaikuttaa oikeistolaisten vaikuttajien erikoinen näkemys, että Yle olisi ideologinen. No se ei ole, vaan päinvastoin globaaleissa vertailuissa Yle pärjää hyvin. Se on yksi maailman objektiivisimmista ja asiapainoitteisimmista medioista. Kyse onkin luultavasti enemmän siitä, että oikeisto ymmärtää faktuaalisen tiedon ja asiallisen sivistyneen uutisoinnin uhkakuvan omalle sanomalleen joka harvoin edustaa kumpaakaan mainituista. Suomen II. tasavallan Yle olisi hyvin rahoitettu riippumaton uutismedia ja suomalaisen kulttuuritoiminnan tukipilari.
Suomen II. tasavalta ja siihen liittyvä uuden paremman hyvinvointivaltion olemus edustavat tietoyhteiskuntaa. Tietoyhteiskunnassa tieto ja informaatio toimivat fundamentaalisen korostetusti kaikkea yhteiskunnallista määrittävinä voimina. Tämä on kannustettavaa, sillä vaikka informaatio sisältää paljon jonnin tai jonnen joutavia, niin tieto sisältää suurimman potentiaalin mitä ihmiskunta on koskaan omannut taikka tuleekaan omaamaan. Tieto mahdollistaa oikeudenmukaisuuden, teknologian ja elinvoimaisuuden. Tiedon rooli Suomen II. tasavallan visiossa korostuu esimerkiksi hallintomallissa, joka painottaa demokraattisten periaatteiden ohella teknokraattisia periaatteita ja pyrkii löytämään optimaalisen tasapainon näiden välillä. Vastaavasti huomattava fokuksemme koskien koulutusta kytkeytyy täysin tähän samaan propositioon, joka kuuluu...
"Yhteiskunta ei ole toimiva, mikäli sen piirissä oleva tieto ei realisoidu kansan jaettuna tietämyksenä."
Tavoitteenamme on siis myös nostaa kansan tietämyksen tasoa. Sillä kompleksisessa maailmassa se on suurin tae moraalittomuuden ja paskanjauhannan välttämiseksi. Koulutus on keskeinen toimi tässä, mutta niin on myös median rooli. Se millaista mediaa ihmiset kuluttavat vaikuttaa heidän olemiseensa ja siis toimintaansa tässä maailmassa. Tarvitsemme median joka keskittyy syvällisesti politiikan ja muiden yhteiskunnallisten ilmiöiden uutisointiin monipuolisista näkökulmista, kriittisesti tarkastellen. Tältä pohjalta olisi myös turvattu se, että kansa on kriittistä, loogista ja laajan sivistyksen omaavaa mikä nostaa loogisen ja oikeudenmukaisen politiikan realisoitumisen mahdollisuuksia.
Aika
Aika on kaiken humaanin toiminnan edellytys. Asiaa X ei voi tehdä, mikäli toiminnan vaatimaa aikaa ei ole. Tämän lisäksi ihminen rajalliset voimat omaavana entiteettinä vaatii aikaa myös pelkästään tämän eräänlaisen toimintaenergian kerryttämiseksi. Emme ole tässä mielessä erityisen taloudellinen laji, vuorokaudesta suuri osa kuluu nukkuen ja sen lisäksi valveilla olon ajasta huomattava osa virkistäytyen. Tämä on hyvä, sillä sekä nukkuminen kuin myös etenkin virkistäytyminen (tai jouten olo) vahvistavat huomattavasti elinvoimaa. Ne siis tuottavat hyvinvointia ja parhaimmillaan rikkaampaa kokemusta omasta elämästä. Virkistäytyminen ja jouten olo ovat asioita joita tarvitsemme enemmän tietopohjaisessa yhteiskunnassa. Sillä jouten olo edeltää luovuutta ja uusia visioita. Filosofina voin tämän todeta, ilman jouten oloa filosofinen reflektointi jää vähäiseksi. Käsittelen tätä ilmiötä tässä hyvin konkreettisella tasolla, eli siis ei sielä bussissa aamu-unisena matkalla matalapalkkaiseen työhön, ehdi miettimään mitään erityisen hohdokasta. Ajallinen riittävyys (virkistäytymisen ja jouten olon muodossa) on siis progressiivisen yhteiskunnan edellytys.
Lyhyesti on tärkeää myöskin huomioida ajan fundamentaalinen nivoutuminen koko olemassaoloomme. Liberalistina näen, että on moraalista, että jokainen ihminen kykenee toteuttamaan oman olemassa olonsa tässä maailmassa vapaan tahtomisen määrittämällä tavalla (moraalisuuden rajoissa tietenkin). Mikäli ihmisen elämästä suuri osa kuluu sellaisten aktiviteettien parissa, joita tämä ei varsinaisesti itsensä toteutumisen takia välittömästi tee, ovat siis pois tämän elämästä. Usein "sellaisiin aktiviteetteihin" lukeutuu palkkatyössä käynti joka on välillinen edellytys elämän takaamiseksi, jotta voi elää sitten niiden asioiden ajan joille se oma sydän todella sykkii. Ihmisellä on oikeus omaan elämäänsä, painotetusti mielekkäällä tavalla, jossa ihminen voi ajasta suurimman osan olla sitä itseään, eli itsensä. Tämä ei istu kapitalistiseen työntekoon, jossa työntekijä puristetaan mahdollisimman kuivaksi rusinaksi omistaja tahon voittojen kasvattamiseksi.
Loppusanat
Suomen II. tasavalta on visio uudesta entistä paremmasta hyvinvointivaltiosta joka takaa hyvinvoinnin mahdollisuudet ja oikeudenmukaisuuden ihmisten elämissä. Korostaen visiota yhteiskunnasta jossa tietämys ja maailman interaktiivinen kohtaaminen ovat vakioita. Tämä olisi yhteiskunta jonka myötä yksittäisten ihmisten potentiaali realisoituisi laajemmin. Tämä olisi yhteiskunta jonka myötä koko yhteiskunnan potentiaali paremman tulevaisuuden tähden, realisoituisi vahvasti. Tämänlaisen yhteiskunnan puolesta kannattaa osallistua politiikkaan ja kantaa omaa lippuaan korkealla.
Kirjoittaja:
pääkirjoittaja Johan J. Valli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti