Itä-Suomen laiminlyönti

Useiden eri valtioiden suhteen voi huomata ilmiön jonka otamme kenties annettuna. Viittaan ilmiöön siitä, että jokaisella yhteiskunnalla tuntuu olevan tietty alttius laiminlyödä toisten alueiden kehitystä ja toisaalta panostaa hyvinkin vahvasti tiettyjen alueiden kehitykseen. Yhdysvalloissa tämä laiminlyötö alue on Rust Belt (suom. Ruostevyöhyke), Venäjällä se on esimerkiksi Khabarosvk kai tai Yakuts, Kiinassa se on Xinjiang.

Suomessa se on Itä-Suomi, tarkemmin etenkin Etelä- ja Pohjois-Karjala, mutta myös Etelä- ja Pohjois-Savo. Millaiseen laiminlyöntiin siis kuitenkin viittaan tässä tarkalleen. Laiminlyönti valtion sisäpolitiikassa tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että tietyn alueen sosiaalisten ja taloudellisten edellytysten kehitykseen ei investoida tarpeeksi tai, että kyseiseen alueeseen investoidaan suhteellisesti vähän. Itä-Suomen kohdalla tämä näkyy esimerkiksi infrastruktuuri hankkeissa. 

Itä-Suomen melankolia

Yhteiskunnassa tietenkin investoidaan paljon suuriin kaupunkialueisiin ja se on ymmärrettävää. Ei ole millään tavalla ongelmallista, että valtio panostaa paljon Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen kehitykseen, ne kun ovat niin kulttuurisesti kuin taloudellisesti keskeisimmässä asemassa. Olisi siis harhaanjohtavaa ja epäloogista verrata Itä-Suomea Pirkanmaahan tai Uusimaahan. Sen sijasta Itä-Suomi ja Pohjanmaa ovat hyvät verrokit. Kummassakaan ei ole valtakunnallisesti erityisen keskeisiä kaupunkialueita. Tästä huolimatta voidaan perustellusti todeta, että Pohjanmaan seutu on nauttinut suuremmasta valtion huomiosta kuin Itä-Suomi. Palatkaamme infrastruktuuri hankkeiden pariin, nimittäin jo pinnallisessa tarkastelussa ero Pohjanmaan (Pohjanmaiden) ja Itä-Suomen välillä on huomattava. Pohjanmaalle kulkee Suomen rautatieverkoston päärata, sinne kulkee myös moni keskeinen valtatie, kuten valtatie 3. Sen sijasta varsinkin Itä-Suomen rautatie-infrastruktuuri on hyvin alikehitettyä. Maantiet puolestaan ovat tunnetusti kuoppaisia ja vailla uutta asfalttia niin ikään Itä-Suomessa, lähes aina. Rautatiet ovat siellä vanhoja ja ratojen kapasiteetti on puutteellinen mikä aiheuttaa haittaa alueen elinkeinoelämälle (kuten todetaan esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa; Pohjoisen ja itäisen Suomen junaliikenteen vaikutukset alueen elinvoimaan ja matkailun kehittämiseen).

Infrastruktuuri on aluepolitiikassa, tai suomalaisittain maakuntapolitiikassa, keskeisimmässä asemassa juurikin sen sosiaalisen ja taloudellisen merkityksen takia. Itä-Suomi poikkeaa Länsi-Suomesta kuitenkin myös muilla keskeisillä tavoilla. Kuolleisuus on Itä-Suomessa korkeampaa kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa. Tätä selittää todennäköisesti perintötekijät jotka vaikuttavat Itä-Suomessa mutta eivät muualla ja sitäkin enemmän Itä-Suomen historiallinen köyhyys. Itä-Suomalaisten korkeamman kuolleisuuden syynä ennen kaikkea se, että 1950-luvulla alue oli huomattavasti muuta Suomea jäljessä elintason kehityksessä.

Parempaan aluepolitiikkaan Itä-Suomessa

Mikä siis neuvoksi. Lähtökohtana on tietenkin raha, Itä-Suomeen tulisi investoida nykyistä enemmän. Itse puollan ja näen mielekkääksi esimerkiksi lähteä liikkeelle juurikin investoinneista Itä-Suomen rautateihin niin henkilöliikenteen kuin myös rahtiliikenteen osalta. Niin kutsuttu Kainuun yöjuna esimerkiksi henkilöliikenteen suhteen tukisi alueen matkailualaa. Niin ikään koko Suomen maantieverkosto tarvitsee enemmän rahoitusta asianmukaiseen ylläpitoonsa, tämä koskee etenkin Itä-Suomen kaltaisia syrjäisempiä seutuja joiden tiet ovat pitkiä. Siis uusia raiteita, junia ja uutta asfalttia Itä-Suomeen. 

Uusliberalistisen Orpon hallituksen talouspolitiikka puolestaan on johtamassa koko Suomessa SOTE-palveluiden krooniseen aliresursointiin mikä tulee todennäköisesti näkymään surullisella tavalla tilastoissa suomalaisten terveydestä ja kuolleisuudesta 2030-2050-luvuilla. SOTE-palveluiden saavutettavuus heikkenee kaikkialla Suomessa, mutta etenkin taas kerran luultavimmin eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ottaen huomioon Itä-Suomen kohonneen kuolleisuuden ja esimerkiksi maineen itsemurhien alueena, niin on selvää ettei tälläisellä alueella tapahdu mitään hyvää sen seurauksena jos SOTE-palvelut ajetaan alas minimiin. Pidetään siis ne Itä-Suomen terveyskeskukset toiminnassa, jotta nämä tärkeät palvelut ovat aidosti itä-suomalaisten saatavilla.

Viimeisenä haluan mainita, että Suomen hallituksen tulisi pyrkiä Itä-Suomen kohdalla tukemaan kaupunkikehitystä siellä. Itä-Suomen houkuttelevuuden kannalta on välttämätöntä, että joukkoliikenne toimii Kuopiossa, Joensuussa ja Lappeenrannassa. Jos esimerkiksi Kuopio päättää toteuttaa suunnitelmansa pikaraitiotiejärjestelmästä, niin valtion on totta kai tuettava tätä hanketta, sekä muita vastaavia mielekkäitä hankkeita jotka pyrkivät parantamaan Itä-Suomen vetovoimaa ja elävyyttä.

✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿✿

Punainen Pohjantähti; Loogisesti punainen.

Kirjoittanut: Johan J. Valli 2024